Sain vanhalta työkaverilta kassillisen erilaisia trikookankaan jämiä. En ole koskaan aiemmin ommellut trikoosta mitään, mutta päätin kaivaa anopin saumurin kaapista ja kokeilla.
Tänä iltana surautin kaksi trikoopantaa, äidille ja tyttärelle. Ei niistä ihan priimaa tullut, mutta pysyypähän kotona tukka pois silmiltä.
perjantai 27. syyskuuta 2013
keskiviikko 25. syyskuuta 2013
leikkimatto
Tänään sain viimeisteltyä leikkimaton vauvalle. Koska alkuperäiseen leikkimattoon kuuluvat Brion isokorvaiset puput olivat myös saaneet surmansa koirien ansiosta, oli kaariin keksittävä uudet katseltavat ja kosketeltavat lelut. Niimpä ompelin samasta Ikean kankaasta pilven, auringon, tähden sekä kuun. Niiden sisään ompelin vinkuvat ilmatyynyt ja kulkuset.
Illalla leikkimatto pääsi koekäyttöön tulevalle leikkijälle. Toki isosiskonkin oli kokeiltava leikkimaton toimivuutta.
paras pannari
Valmistusaineet
4 | munaa | ||||
1 l | maitoa | ||||
5 1/2 dl | vehnäjauhoja | ||||
1 tl | suolaa | ||||
1 rkl | sokeria | ||||
1 dl | juoksevaa margariinia |
Aloita pannukakun valmistaminen vatkaamalla munien rakenne rikki.
Lisää maito. Vatkaa joukkoon kuivat aineet ja margariini. Anna turvota 30 min.
Pirskota uunipannun pohjalle hiukan vettä ja aseta sille leivinpaperi (paperi pysyy näin hyvin paikoillaan).
Kaada pannukakkutaikina leivinpaperin päälle.
Paista pannukakku 250 asteessa
uunin keskiosassa ensin 15 min. Alenna lämpöä 225 asteeseen ja paista
vielä n. 13 min tai kunnes pannukakun pinta ja pohja on saanut kauniin
värin.
Tällä ohjeella ei voi epäonnistua! Meillä pannaria on viimeaikoina valmistunut useamminkin, koska tämä on vaan niin helppo ja nopea välipala. Muutenkin tuo Valion reseptipankki on ollut kovassa käytössä, oikein mainio!
maanantai 23. syyskuuta 2013
skedekeinu
Äiti, voitsä ottaa musta kuvan?
Toki! Samaan kuvaan pääsi myös loppukesästä valmistunut skeittikeinu.
Keinu on superkuul, vaikkakaan sillä ei uskalla ottaa liian kovia vauhteja eikä oksa välttämättä kestä aikuista keinujaa pitkään. Mutta kyllä siinä lapsi keinuuu!
Ohje täältä
perjantai 20. syyskuuta 2013
20092009
Neljä vuotta sitten vietimme hääjuhliamme ja saimme avioliitollemme siunauksen.
Kutsut sekä juhlapaikan koristelun hoidimme itse pienellä budjetilla. Korvaamaton apu häiden aikana oli kaaso, anoppi sekä ystäväpiiri, josta löytyi osaajia niin kuvaamisen, kampausten, kukka-asetelmien kuin musiikinkin osalta.
Tuosta päivästä voisi tehdä vaikka kuinka pitkän postauksen, mutta tyydyn nyt näihin kuviin ja tunnelmiin. Tuhansien hääkuvien joukosta poimin muutaman kuvan, jossa näkyy kättemme jäljet. Kuvat häävieraiden ottamia.
Kutsut sekä juhlapaikan koristelun hoidimme itse pienellä budjetilla. Korvaamaton apu häiden aikana oli kaaso, anoppi sekä ystäväpiiri, josta löytyi osaajia niin kuvaamisen, kampausten, kukka-asetelmien kuin musiikinkin osalta.
Tuosta päivästä voisi tehdä vaikka kuinka pitkän postauksen, mutta tyydyn nyt näihin kuviin ja tunnelmiin. Tuhansien hääkuvien joukosta poimin muutaman kuvan, jossa näkyy kättemme jäljet. Kuvat häävieraiden ottamia.
keskiviikko 18. syyskuuta 2013
granny squares
Tämä viltti on odottanut valmistumistaan reilun vuoden verran ja kesällä päätin saada sen päätökseen ennen vauvan syntymää. Tässä se nyt on, valmis viltti, kaikista rakkasta jämälangoista ja rakkaudella valmistettu.
sunnuntai 15. syyskuuta 2013
huhuuu
Pöllöpipo syntyi jämälangoista virkaten. Pöllön oli tarkoitus olla söpö, mutta jostain syystä mieleen tulee vihaiset linnut, jos tiedät mitä tarkoitan.
perjantai 13. syyskuuta 2013
sneak peek
Olen jo monta iltaa pyöritellyt päässäni ajatusta vauvan leikkimatosta, sillä tiesin autotallissa olevan Pepin koirien tuhoaman leikkimaton kaaret. Tänä iltana ryhdyinkin tuumasta toimeen ja hurautin Ikeasta löytämäni kankaan vanhan vauvan makuupussin ympärille ja tadaaa! Valmis se ei vielä ole, mutta muuttunut suunnitelmasta käsinkosketeltavaksi.
hupsis
Kuukauden päästä Hupsis saa nimen ja kastetaan. Nimestä väännettiin kättä pitkään, mutta pääsimme viimein yhteisymmärrykseen. Vauvaa on kutsuttu nimeltä heti syntymästään asti ja nimi koristaakin jo isän kaulaa. Nyt sain askarreltua kutsutkin juhlaa varten.
Olen ihan rakastunut tuohon mintun väriseen helmiäsikartonkiin ja dymoon. Sattumalta löysin sitä pakan Tiimarin alelaarista -70% hintaan ja kesän juhlien aikana on pakka kummasti kadonnut. Dymon sekä ison kansan teippiä ostin facebookin kirpparilta 15 eurolla, ihan naurettavan halvalla. Kutsukorttien kuviopaperit Tigeristä.
Olen ihan rakastunut tuohon mintun väriseen helmiäsikartonkiin ja dymoon. Sattumalta löysin sitä pakan Tiimarin alelaarista -70% hintaan ja kesän juhlien aikana on pakka kummasti kadonnut. Dymon sekä ison kansan teippiä ostin facebookin kirpparilta 15 eurolla, ihan naurettavan halvalla. Kutsukorttien kuviopaperit Tigeristä.
tiistai 10. syyskuuta 2013
syksy
Takapihan vaahtera on alkanut pudottamaan upean värisiä lehtiään. Keräsimme niitä Pepi kanssa talteen ja pujotimme rautalankaan. Satiininauhalla kiinni oveen, kuinka helppoa!
kesähuone
Heinäkuussa ostin takapihalle paviljongin ja ulkokalusteet siirrettiin sinne. Niinpä kasasin viimeisilläni villiviinin varjostamalle kuistille Karin muutama vuosi sitten roskiksesta pelastaman metallisängyn sekä taiteilin prinsessaverhon kattoon. Koristetakka muutti mukanamme edellisestä asunnosta. Katossa roikkuvaa kynttelikköä kävin ihailemassa viisi vuotta sitten kotikylän kukkakaupan ikkunassa, kunnes eräänä päivänä Kari kiikutti sen kotiin.
Suunnitelmissa oli ommella terassin kattoon valkoiset purjeet, mutta jäi tänä kesänä toteuttamatta. Ensi vuonna sitten. Tämä oli kuitenkin toimiva muodonmuutos kesähuoneelle nollabudjetilla.
Suunnitelmissa oli ommella terassin kattoon valkoiset purjeet, mutta jäi tänä kesänä toteuttamatta. Ensi vuonna sitten. Tämä oli kuitenkin toimiva muodonmuutos kesähuoneelle nollabudjetilla.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)